Luultavasti jokaiselle on jossain vaiheessa opetettu koulussa, kuinka numeron taivutus merkitään. Perussääntöhän on, ettei päätettä tarvitse merkitä, mikäli sijamuoto käy yksiselitteisesti ilmi lauseyhteydestä: tein työn 3 tunnissa.
Silloin, kun lukusanan sijamuotoa ei voi päätellä seuraavasta substantiivista, sijapääte täytyy merkitä numeron perään. Tällöin se liitetään numeroon kaksoispisteellä: ostin 5:tä juustoa (ostin viittä juustoa) vrt. ostin 5 juustoa (ostin viisi juustoa).
Tämä perussääntö ei ole vaikea muistaa, mutta isompien numeroiden kohdalla saattaa joutua miettimään, mitä siihen taivutuspäätteeseen pitäisikään laittaa. Taivutuspääte poimitaan aina lukusanan viimeisestä taipuvasta osasta, ei siis aina sanan lopusta. Esimerkiksi lukujen 11–19 kohdalla taivutuspääte on sanan keskellä oleva taipuva osa, ei sanan lopun "-sta". 13:sta merkitsee siis kolmestatoista, vaikka helposti tottumuksesta taivutuspäätteeseen tekisi mieli ottaa aina lopun merkit.
Vielä monimutkaisemmalta asia näyttää, kun puhutaan isoista järjestysnumeroista. Vaikka järjestysnumerot näyttävät kirjoitettuna pitkiltä, niihin pätevät täsmälleen samat yllä esitellyt säännöt: kolmannensadannenneljännenkymmenennenkolmannen lyhennetään 343:nnen
Onneksi oikeinkirjoitusongelmien kanssa ei tarvitse jäädä yksin! Tekstinhuoltoklinikan Facebook-sivulla voit kysyä neuvoa mieltäsi askarruttaviin pulmiin. Myös Kielitoimiston ohjepankki on monesti korvaamaton apu.
Kirjoittanut Inka Huuskonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti