Ei ole aivan yhdentekevää, millä sanoilla asioista puhutaan. Sen
lisäksi, että kielenkäytöllä kuvaamme ympäristöämme, kielellä myös
rakennetaan todellisuutta. Kun toistuvasti valitaan tietynlaisia sanoja
jostakin asiasta puhuttaessa, vähitellen ne alkavat vaikuttaa siihen,
millaisena tuon asian näemme.
Tiedämme luultavasti
jokainen esimerkiksi sen, millä sanoilla on sopivaa kutsua henkilöä,
jonka ihonväri poikkeaa valtaväestöstä –
ja mitkä sanat ovat sopimattomia. Usein sopimattomana pidetyn sanan
käyttöä perustellaan lauseella "enhän minä sitä millään pahalla
tarkoita". Tämä on varmasti usein totta, mutta valitettavasti yksilö ei
voi kieltä käyttäessään päättää, millainen on sanan merkitys ja
millaisia mielikuvia se kuulijassa luo. Sanan luomat erilaiset
merkitykset ovat rakentuneet siihen ajan saatossa, mistä johtuen
yksittäisessä kielenkäyttötilanteessa ei ole mahdollista muuttaa näitä
merkityksiä.
Viimeksi blogissa puhuttiin synonyymeistä,
tai tarkemmin sanottuna lähisynonymiasta. Lähisynonyymien väliset
vivahde-erot tekevät sen, ettei kaikkia sanoja voi käyttää esimerkiksi
neutraalissa merkityksessä. Tämän takia erityisesti herkistä aiheista
itselle tuntemattomille ihmisille puhuessa tai kirjoittaessa kannattaa
olla tarkkana sen kanssa, minkä sanan valitsee käytettäväksi.
Lähisynonyymien merkityserojen tulkinnassa auttaa myös Kielitoimiston sanakirja,
joka kertoo vakiintuneimmista sanan merkitysvivahteista, esimerkiksi
jos tiettyä sanaa käytetään tyypillisesti negatiivisessa merkityksessä.
Mitä
merkitystä sillä siis on, vaikka sanoja käyttäisi mielensä mukaan
niiden merkitysvivahteista välittämättä? Kuvitellaan, että jostakin
asiasta halutaan kertoa neutraalisti. Vahingossa valitaan kuitenkin
sana, jolla on yleensä negatiivinen merkitys. Tällöin rivien väliin
rakentuu negatiivinen sävy, eikä lukija voi tietää, että tuo rivien
välistä luettava sävy olikin tahaton. Ja mahdollisesti koko tilanteesta
tehty tulkinta muuttuu aivan toiseksi kuin oli tarkoitus.
Kirjoittanut Inka Huuskonen
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lähisynonymia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lähisynonymia. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 27. huhtikuuta 2016
maanantai 18. huhtikuuta 2016
Synonyymejä ei oikeasti ole olemassa
Kieli on ekologinen systeemi – se kehittyy ja poistaa kaiken turhan ja pitää vain sellaiset asiat, joita tarvitaan. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kahta täysin samaa tarkoittavaa sanaa ole. Silti meillä on ilmiö, jota kutsumme synonymiaksi.
Kani ja pupu, koira ja piski. Samaa tarkoittavia sanoja, joilla on kuitenkin eri merkitys, vähän eri vivahde. Kani on omaan korvaan virallisempi kuin pupu. Koira taas on neutraali, piski ilkeämielinen tai halventava. En siis puhuisi piskistä varatessani eläinlääkäriaikaa koiralle. Kun puhutaan tämänkaltaisesta synononymiasta, puhutaan lähisynonymiasta. Eli siitä, että sanat tarkoittavat melkein samaa asiaa, mutta eivät vastaa toisiaan täydellisesti.
Mielenkiintoista on, että myös näennäisesti samankaltaisemmat sanat, kuten hievahtaa ja liikahtaa, voivat käyttäytyä aivan eri tavalla lauseessa (Jarmo Jantunen: Minulla on aivan paljon rahaa, s. 371–373). Edellä mainittu tutkimus osoittaa, että liikahtaa ilmaisee nimensä mukaan jonkinlaista liikkumista, mutta sanaa hievahtaa käytetäänkin ilmaisemaan liikkumattomuutta (esim. hievahtamatta). Samoin aika ja melko sekä ehkä ja kenties tuntuvat olevan synonyymipaerja, mutta sanoisin silti, että melko ja kenties ovat sävyltään virallisempia, mahdollisesti yleisempiä kirjoitetussa kuin puhutussa kielessä. Sanojen ei siis tarvitse heti edes tuntua eri tyylisiltä, kuten koiran ja piskin, ja silti niillä voi olla eri käyttöyhteydet. Sen vuoksi voisikin kysyä, onko synonymiaa ollenkaan olemassa, vai onko kyse aina lähisynonymiasta.
Ongelmalliseksi (lähi)synonyymeistä keskustelun tekee lisäksi se, että ihmiset käyttävät ja valitsevat sanoja eri tavalla. Joku sanoo ilta, joku sanoo ehtoo. Tällainen valinta johtuu osin henkilön omasta (kielellisestä) identiteetistä ja siitä, kuinka hän ymmärtää eri sanojen merkitykset. Jos siis olit eri mieltä käyttämieni esimerkkien merkityksistä, voit olla yhtä oikeassa tai väärässä kuin minäkin. Sanojen todellisen käytön selvittämiseksi tarvitaan laajaa tutkimusta, ja siksi voi olla vaikeaa sanoa pelkän intuition perusteella, kuinka asia oikeasti on.
Vaikka joitain sanoja nimitetään synonyymeiksi, eivät ne kuitenkaan välttämättä todellisuudessa sitä ole. Synonymia on siis aina lähisynonymiaa, koska kielen luonne karsii päällekkäiset ilmaukset pois. Jos olit eri mieltä tai keksit sellaisia synonyymejä, jotka voisivat korvata toisensa kaikissa tilanteissa, osallistu keskusteluun ja jaa havaintosi muille!
Kirjoittanut Jenny Tarvainen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)